maanantai 5. marraskuuta 2012

Lakkoja, feria ja Halloween

Nyt on tovi taas päässyt kulumaan viime kirjoituskerrasta, mutta hyviä uutisia - meillä on netti! Yritän nyt siis ehtiä vähän useammin päivittelemään.

Granadaan on tullut syksy! Nyt on viime aikoina ollut vähän sateisempaa ja sadepäivinä täällä on KYLMÄ. Myös kämpässä on kylmä, sillä patterit eivät ole vielä päällä. Sateesta ja kylmästä johtuen olen taas kipeänä. Tällä kerralla oli jopa yskää ja kaksi reissua apteekkiinkin piti tehdä ostamaan yskänlääkettä ja nenäsuihketta. Nyt on kuitenkin jo viikonlopun ja tämän puenten ajan levätty ja olokin on jo parempi.

Sierra Nevadalla on ollut lumipeite jo kuukauden.
Lokakuun 12. päivä oli pyhäpäivä Amerikan löytämisen kunniaksi. Päätimme siis viikonloppuna lähteä käymään rannalla, sillä emme ottaneet osaa Rondan reissulle. Granadassa oli aamulla kylmä, mutta rannikolla oli onneksi lämmin. Lämpöasteita taisi olla noin 24. Menimme Granadan provinssin Salobreña-nimiselle rannalle, joka on lähin ranta täältä. Matka kesti bussilla noin tunnin. Ranta oli omasta mielestäni mukavampi, kuin Malagan ranta, sillä se oli paljon siistimpi ja hiekan sijaan ranta oli pikkukiveä. Rannalla tarkeni bikineissä vielä hyvin, mutta vesi oli jääkylmää! Kävin kuitenkin pari kertaa uimassa. Olimme ostaneet paluumatkalle jo bussiliput valmiiksi, mutta bussin tullessa oli se puenten (pidennetty viikonloppu) takia aivan täynnä. Emme siis mahtuneet bussiin! Onneksi perästä tuli toinen bussi, mutta siinäkään ei tainnut olla paikkoja ihan kaikille... 




Talouskriisi näkyy täällä muun muassa jatkuvana lakkoiluna. Erityisesti yliopistolla lakkoilevat opiskelijat, sillä lukuvuosimaksut ovat nousseet kohtuuttomasti. Meidän laitoksella on jaettu sellaisia vihreitä huopalappuja, joita on tarkoitus pitää vaatteissa/koululaukussa, jos on säästötoimia vastaan. Monilla opettajillakin on vihreät laput rinnassa ja lakkopäivinä he eivät pidä oikeita luentoja, mutta koska lakot ovat tähän asti olleet opiskelijoiden, eivät he virallisesti voi osallistua lakkoihin. Lakkopäivinä onkin aina mielenkiintoista mennä luennoille, sillä ikinä ei tiedä onko luennoilla porukkaa vai ei. Jos ihmisiä tulee luennoille paljon, voi olla että luento pidetään tai voi olla, että luennolla katsotaan aiheeseen liittyviä videoita tai että opettaja selostaa omaa näkemystään leikkauksista (myös opettajien palkkoja on pienennetty huomattavasti ja työmäärä on kasvanut). 
Ensimmäinen lakko oli to 11.10., mutta silloin melkein kaikki luennot pidettiin normaalisti. Ainoastaan iltapäivän tietotekniikan luennolla opettaja sanoi, että hän on pettynyt että me ollaan luennolla ja että jos hän olisi me niin hän lähtisi, että hän ei aio esittää luennolla mitään tärkeää uutta asiaa. No, kaikkihan sieltä luennolta sitten lähtivät. 
Toinen lakko oli sitten jo ihan kunnon kolmen päivän lakko, 16.-18.10. Meillä ei keskiviikkona luentoja olekaan, joten koimme oikeastaan vain kaksi lakkopäivää. Tiistai oli samanlainen, kuin edellisen viikonkin lakkopäivä, eli normaaleja luentoja oli, paitsi tietotekniikan luento, joka oli peruttu. Torstaina 18.10. sitten taas kaikki luennot oli peruttu. Osa opettajista oli kysynyt etukäteen, aikooko kukaan tulla luennolle, ja koska ihmisiä ei ollut tarpeeksi tulossa, peruttiin luento jo etukäteen. Käännösopettajallamme sen sijaan oli "kokous". Otimme siis vapaa-ajan hyödyksi ja lähdimme valokuvaamaan lakon yhteydessä järjestettyä mielenosoitusta. Paikalla oli PALJON opiskelijoita ja myös henkilökuntaa. Päivä oli todella kuuma, lähemmäs 30 astetta, ja kapeat kadut vetivät hitaasti suurta ihmisjoukkoa, joten emme seuranneet mielenosoitusta loppuun asti. Paikallaolleilla oli monilla kuitenkin osuvia kylttejä ja huutoja. Tälläkin viikolla oli joku puolen tunnin yliopiston teknikkojen työnseisaus, joten tietotekniikan luento alkoi puolituntia myöhässä, ja 14.11. on koko Espanjan yleislakko. Saa nähdä, kuinka paljon lakkoillaan vielä loppuvuoden aikana!





 
Tuon lakkoviikon aikana kävimme myös keskiviikkona Malagassa hieman shoppailemassa ja keilaamassa ESN:n kanssa. Myös netti käytiin torstai-aamuna asentamassa, mutta se ei suinkaan tarkoittanut, että nettimme vielä toimisi... Piti vielä odottaa 48-72h nettiboksin saapumista ja sekin tietenkin meni sitten viikonlopun yli. Maanantaina soitettiin, että nettiboksi tuotaisiin seuraavana päivänä. Tiistai-aamuna sain kuitenkin tekstarin, että sen toimittamisessa on jokin ongelma... Nooo soiteltiin sinne selvittääksemme asiaa ja mitään ongelmaa ei ollut. Saimme siis nettiboksin tiistaina 23.10. ja asennettuani sen meillä oli toimiva netti! Ainoa vaan, että johto oli niin lyhyt, ettei konetta saanut mihinkään järkevään paikkaan, ja niitä oli vaan yksi kappale. Keskiviikkona sitten käytiin hakemassa molemmille pitkät johdot ja nyt meidän kämppä on yksi johtoparatiisi :D Mut meillä on nyt netti ja voidaan tehdä kouluhommia kotona :) 
 Nyt ei tarvitse enää iltamyöhään koululla datailla :)
 Meidän keilausjoukkue :)
Huelgan jälkeisenä viikonloppuna (eli siis ennen kuin saatiin netti kotiin) mentiin taas AEGEE:n matkalle. Tällä kertaa määränpäänä oli Jaen ja San Lucasin Feria, eli vähän niinkuin kyläjuhla. Ferioita järjestetään yleensä kesällä ja tämä olikin viimeinen tänä vuonna. Myöhäisen ajankohtansa takia feria-päivänä olikin todella huono sää. Satoi ja oli ERITTÄIN kylmä. Me lähdettiin jo iltapäivällä Jaeniin, sillä päivällä kierrettiin kaupunkia. Matkaan päästiin kuitenkin vasta joku tunti myöhässä, sillä toinen bussi ei päässyt Granadaan tulvivien teiden takia... Onneksi meidän matkalla ei kuitenkaan ollut tietoakaan tulvista ja päästiin turvallisesti Jaeniin.

Ihan ensin oli aikaa syödä ja me sitten otettiin ilo irti siitä, että Jaenissa on samanlainen tapas-kulttuuri kuin Granadassa ja syötiin lounas tapaksien muodossa. Sen jälkeen kierreltiin Jaenin muutama nähtävyys ja sitten oli taas vapaa-aikaa. Kierrettiin hieman keskiaikaisella torilla ja mentiin sitten kylmissämme juomaan kahvia. Yhdeksän maissa lähdettiin sitten feria-alueelle. Satoi kaatamalla ja oli KYLMÄ. Aluksi feria näytti ihan normaaleilta markkinoilta; oli kojuja ja tivolilaitteita, mutta se alue oli aivan järkyttävän kokoinen! Loppupäässä oli sitten telttoja, joiden sisällä oli ravintoloita, baareja ja jopa diskoja. Käytiin sitten syömässä yhdessä teltassa ja vähän tanssimassa toisessa. Bussi takaisin lähti vasta neljältä aamuyöstä ja kylmissämme ja märkinä aika kului TOOOOSI hitaasti. Ei edes ollut mikään bilefiilis, kun oli koko päivä oltu liikkeessä, joten ei jaksettu niissä teltoissakaan hirveästi hengailla. Lopulta lähdettiin sitten istumaan keskustan yhteen kahvilaan ja sen mennessä kiinni käveltiin hitaasti takaisin feria-alueelle ja syötiin siellä vielä lämpimiä vohveleita. Feria oli kyllä hieno, mutta olisi ehkä ollut mukavampaa, jos matka olisi ollut vain feriaan, eli että paikan päälle oltaisiin saavuttu vasta illalla. Nyt kaikki oli jo tosi väsyneitä, kun feriaan vasta mentiin. Mutta joo, kevään ja kesän ferioita odotellessa :) Niissä ei ainakaan pitäisi sataa tai olla kylmä!



 Keskiaikainen tori





Tällaisissä teltoissa oli baareja, ravintoloita ja diskoja

Viikko sitten oli kahden päivän ajan yliopistolla jonkinlaiset "messut" uuden lukuvuoden alun kunniaksi ja siellä oli oma teltta myös vaihtareille. Me oltiin siellä Lauran kanssa yksi aamupäivä esittelemässä Suomea esitteiden ja kuvien avulla. Valitettavasti vain Jyväskylästä, Tampereelta ja Åbo Akademilta oli lähetetty esitteitä, eli meidän yliopiston antia ei tullut meidän oman vuoromme lisäksi paljoa esitettyä... Yllättävän moni oli kyllä innostunutkin Suomeen lähtemisestä! Muissa vuoroissa siellä oli espanjalaiset tyttö ja poika, jotka oli ollut Suomessa vaihdossa. Kysyin, että miksi ne oli halunnut Suomeen ja vastaus oli, että koska Suomi on niin eksoottinen maa :D Pääsin sitten myös Canal Surin ja paikallisen kanavan uutisiin, sillä minä ja virolainen Kristel näytettiin blondeine hiuksinemme niin eksoottisilta, että tv-kuvaajat halusivat ehdottomasti meidät uutisiinsa, vaikka yritettiin vastustella. Sen oli sitten sukulaisetkin nähneet tv:stä... :D

 Virolaiset tytöt Eva ja Kristel ja Laura ja minä edustamassa




Viime aikoina ollaan myös hengailtu paljon hollantilaisten Stephanien ja Mandyn ja unkarilaisen Krisztinan kanssa. He asuvat kaikki kolme yhdessä ja heidän tupareissa me oltiin kuukausi sitten. Tarkoituksena olisi myös järjestää international dinner, eli että kaikki kokkaisi vuorollaan jotain omasta maastaan. Harmi vaan, että tytöt on täällä vaan puoli vuotta, niin kuin tuntuu, että kaikki muutkin!

Keskiviikkona oli kuitenkin Halloween ja olin jo etukäteen kysellyt serkultani sen juhlimisesta täällä. Yllätyksekseni tuli, kun serkkuni kertoi, että täällä juhlitaan ihan kunnolla Halloweenia. Lapset menee ovelta ovelle pukeutuneina ja nuoret lähtevät juhlimaan pukeutuneina. Meille tulikin siis kiire ostaa Halloween-puvut. Suurin osa vaihtareista osti chinoilta (kiinalaisten pitämät pikkukaupat, joista löytyy KAIKKEA) pukunsa, mutta parhaat oli jo viety, kun me pääsimme paikalle ja ostimme omamme siis Corte Inglesistä. Tiistaina mentiin siis tyttöjen luokse ensin meikkaamaan kauhunaamoja ja sieltä lähdimme sitten Erasmus-bileisiin tähän meidän lähelle. Tosi monet oli pukeutuneet jo tiistaina, vaikka itse Halloween olikin vasta seuraavana päivänä. 

Keskiviikkona oli sitten oikea Halloween. Mentiin alkuillasta ranskalaisen Maikan kanssa ESN:n järjestämälle Ruta de Miedolle, kauhukierrokselle. Se oli ERITTÄIN hyvin järjestetty! Kierroksen pohjana toimi vanha kauhulegenda kuolleesta tytöstä ja meidän piti selvittää, kuka oli tappanut hänen isänsä. Kiersimme pienjoukkueissa yhden ESN-aktiivin perässä erilaisilla pisteillä pilkkopimeässä metsässä ja jokaisella pisteellä oli joku, joka kertoi oman versionsa tarinasta. Joillakin pisteillä meidän piti myös tehdä jotain extraa, että saisimme informaatiota, kuten laittaa kätemme silmät kiinni erilaisiin pusseihin ja arvata mitä siellä on. Pelottavaa siitä tosiaan teki se, että metsässä oli ihan pilkkopimeää, hiljaista, eikä ketään muita näkyvissä. Kerran jostain puskasta hyppäsi yksi ESN:läinen mun viereen ja juoksin kiljuen pakoon... Meidän pienjoukkueen "vastaavalla" oli myös kauhumusiikkia mukana, joten se ei ainakaan yhtään helpottanut tilannetta... :D Kaiken kaikkiaan minusta tuo kauhukierros oli kyllä erittäin hyvin järjestetty ja todella hauska ja oikeasti pelottava! En nyt osaa selittää kunnolla, miten se oli pelottava, mutta se oli! Illalla sitten käytiin vielä - pukeutuina tietenkin - yksissä Erasmus-Halloween -bileissä. Todella paljon näkyi kaduilla pukeutuneita ihmisiä ja pikkulapsiakin karkki vai kepponen -kierroksilla. Pelottavaa oli myös, kun olimme menossa ESN:n kauhukierrokselle ja Albaycinin kapeilla kaduilla tuli vastaan pyöräilevä mies, jolla oli naamari päässä, ja mies ajoi sivulta toiselle aivan kuin ei olisi naamarin takaa mitään nähnyt...


 ESN:n kauhukierrokselta.

Meillä on nyt taas ollut pitkä viikonloppu, sillä keskiviikkoisin meillä ei ole koulua, torstaina oli pyhäinpäivä ja näin siis tehtiin puente eli perjantaina ei ollut luentoja. Ollaan otettu rauhallisesti ja koitettu selviytyä tästä flunssasta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti